Tässä taas tekstiä Kotimaa24.fi blogistani. Se herätti
kohtalaisesti keskustelua. Muutama keskustelija asettui selvästi minun
kannalle, mutta suurin osa halusi näyttää eriasteista vastustusta. Päällimmäisenä
siitä jäi mieleen haluttomuus tunnustaa kulttuuri-imperialismia ja nähdä se
korkeintaan jonkin menneen ajan ongelmana. Toinen selkeä asia oli lähetystyön
puolustaminen siitä näkökulmasta, ettei se ole käännyttämistä. He ikään kuin kuvittelevat
menevänsä paikalle tasaveroisina ihmisinä paikallisten kanssa, viheltelevät viattomasti,
jakavat vähän ruokaa ja lääkkeitä. Yhtäkkiä paikalliset ovatkin uskossa ja tehneet
neitseellisen kääntymyksen kristinuskoon.
Närkästyksen ja toisaalta perustelujen vähyyden tulkitsen
siten, että jokin epäilyksen siemen näillä lähettäjillä itää. H.P.Lovecraft
kirjoitti osuvasti Uuden Englannin puritaaneista, että he ovat niin kiihkeän halukkaita
salaamaan elämänsä ja toimiensa motiivit, että he alkavat käyttää yhä vähemmän
hyvää makua siihen, mitä he salaavat.
Onko lähetystyö käännyttämistä vai "kääntymistä".
Historiallisesti kun ajattelee, niin lienee selvää, että se on ollut paljolti
käännyttämistä. Ei siitä ole kuin vajaa sata vuotta, kun Suomessakin ajettiin
roskaväeksi katsottua kansanosaa pistimillä kirkkoon (historiallisesti sata vuotta
on mitätön aika).
Kääntymisen tulisi tapahtua täysin itsellisenä tapahtumana,
jos sitä haluttaisiin siksi kutsua. Lähetystyössä kuitenkin vaikutetaan toiseen
siten, että käännytettävän ulkopuolelta tulee jonkinlainen impulssi. Vaikka
henkilö tekee viime kädessä päätöksen kääntymisestä tai se tapahtuu vääjäämättömästi
(uskoon tulemisena), on lähetystyöllä vaikutettu häneen. Ei ole merkitystä,
oliko se pakottamista, uskonnollisten merkkien ja rituaalien tuomista hänen
arkeensa tai vaikkapa sitä, että hänelle kuvaillaan kokonaan uusi
maailmankatsomus.
On hyvin yksinkertaistavaa ajatella käännytyksen olevan
pelkästään pakottavaa tai väkivaltaista. Sen keinoihin kuuluu yhtä lailla
uhkailu ja myös piilotettu sellainen, propaganda, suostuttelu ja manipulointi.
Kulttuuri-imperialismin näkökulma on myös otettava huomioon.
Länsimainen ihminen tulee ylivertaisen teknisen tietotaitonsa ja äärimmilleen
hiotun kulttuurisen manipulaation tukemana paikalle. Sitten hän esittää
ei-kristitylle täysin uuden metafyysisen todellisuuden, joka sisältää kuoleman
jälkeiseen elämään sidoksissa olevan syy-seuraus - ja motivointijärjetelmän.
Tuo kaikki saadaan aikaan jo pelkästään Kristinuskon neutraalilla esittelyllä.
On naivia kuvitella, että tämän jälkeen voisi edes tapahtua jokin sellainen
kääntymisen prosessi, jossa ei ole käännytystä mukana. Tämä ei ole millään
tavoin "kehitysmaiden" vähättelyä. Heillä on vastassaan ylivoimainen
voima. Käytän "kehitysmaita" lainausmerkeissä sen vuoksi, että se on
niin arvovärittynyt ilmaus, joka kaiken lisäksi perustuu naturalistiseen
virhepäätelmään.
Korostan vielä, että mielestäni lähetystyö tekee paljon
hyvää humanitaarista työtä eikä se uskonnollinenkaan puoli ole
yksiselitteisesti pahasta. On luonnollisesta, että uskonto haluaa levittäytyä.
Asioista pitää kuitenkin puhua niiden omilla nimillä eli lähetystyön
käännytyselementti täytyy tunnustaa rehdisti.
Googlasin sinut ja päädyin tänne. Tulen toistekin.
VastaaPoista