Taikauskon määritelmiä ja niiden ongelmallisuuksia

15.08.20012 K24-sivustolla julkaistun uutisjutun ”Kolumnisti: Hypnoosi mielen avaamista tuntemattomilla” alle kehkeytyneessä keskustelussa tuli puheeksi, voidaanko Kristinuskon sanoa olevan taikauskoa. Aioin kirjoittaa pitkähkön kommentin keskusteluun, mutta katsoin paremmaksi tehdä tästä ”sormiharjoituksesta” oman blogipostauksen omaksi huvikseni ja ajanvietteeksi.

Oman mielipiteeni mukaan Kristinusko sopii hyvin taikauskon määritelmän raamien sisälle. Vasta-argumenttina esitettiin mm. tämä Wikipedian määritelmä:

"Taikauskoksi kutsutaan tavallisesti käsityksiä, joiden mukaan ihmisen ja yhteisön elämässä ja luonnossa ilmenee yliluonnollisia voimia, joita ihminen pystyy määräkeinoin hallitsemaan.”

http://fi.wikipedia.org/wiki/Taikausko

Ongelmallisin osa tässä määritelmässä on lopun ”määräkeinoin hallitseminen”. Jos Kristinuskossa ajatellaan olevan sellaisia tekoja, joiden tekemisestä pitäisi automaattisesti seurata haluttu lopputulos, niin silloin sen erottaminen magiasta on hankalaa. Edelleen esim. karismaattisissa hurmoskokouksissa raja pyytämisen ja käskemisen välillä näyttää hämärtyvän entisestään. Esimerkkinä Nokia Mission tapahtumasta näkemäni tv-dokumentti, jossa seremoniamestari selkeästi käskee pyhää henkeä ottamaan henkilön valtaansa (vai mikä lienee oikea termi tässä?).  Sen pystyi päättelemään käytetyistä sanoista, äänenpainosta ja volyymistä.  Tuon magian harjoittamisen luonnetta ei muuta se, että kyse oli myös suggestion vahvistamiseen tähtäävistä laskelmoiduista keinoista.

Raskauttavin virheellisyys yllä mainitussa määritelmässä on kuitenkin se, että kaikkeen taikauskoon ei suinkaan liity pyrkimystä tai halua yliluonnollisten voimien määräkeinoiseen hallitsemiseen. Taikauskon mukaisten haitallisen olosuhteiden välttäminen ei ole sama kuin niiden hallitseminen. Voimme välttää tikkaiden alta kulkemista, mutta emme pyri hallitsemaan tikkaiden alta kulkemisen vaikutuksia.  Hale Bobbin komeetan kulkiessa Maan läheltä vuonna 1997 39 Heaven’s Gate –kultin jäsentä tekivät joukkoitsemurhan, koska uskoivat komeetan olevan avaruusmuukalaisten avaruusalus. He toivoivat pääsevänsä mukaan kyytiin. Erilaiset ennemerkit ovat tyypillisimpiä taikauskon merkkejä, joiden ajatellaan ennakoivan sellaisia maailmanlaajuisia geologisia tai yhteiskunnallisia kataklysmejä, joiden hallitsemiseen tai edes välttämiseen ihmisillä ei ole keinoja, eikä siten myöskään pyrkimystä.

Seuraavassa esittelemissäni toisenlaisissa taikauskon määritelmissä näitä seikkoja otetaan huomioon, ja siksi ne ovat mielestäni parempia, ts. ne onnistuvat määrittelyssä osuvammin.

1. Englantilaisen vakiintuneen ja laadukkaan sanakirjatekijän Merriam-Websterin verkkoversion määritelmä on tämä:.

“A) A belief or practice resulting from ignorance, fear of the unknown, trust in magic or chance, or a false conception of causation

B)  An irrational abject attitude of mind toward the supernatural, nature, or God resulting from superstition

C) A notion maintained despite evidence to the contrary”

http://www.merriam-webster.com/dictionary/superstition

2. Toinen määritelmä “lontooksi” löytyy sivustolta www.dictionary.com

“A) a belief or notion, not based on reason or knowledge, in or of the ominous significance of a particular thing, circumstance, occurrence, proceeding, or the like.

B) a system or collection of such beliefs.

C) a custom or act based on such a belief.

D) irrational fear of what is unknown or mysterious, especially in connection with religion.

E) any blindly accepted belief or notion.”

http://dictionary.reference.com/browse/superstition

3. Skepsis ry:n määritelmä on:

”(engl. superstition). Taikauskolla viitataan käsityksiin, joiden mukaan ihmisen ja yhteisön elämää ohjaavia yliluonnollisia voimia tai olentoja voidaan hallita tai niihin voidaan vaikuttaa tiettyjä toimenpiteitä suorittamalla. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa rukoileminen, loitsuaminen ja kiroaminen.

Vuonna 1998 julkisuudessa kerrottiin kambozhalaisesta kilpikonnasta, jonka uskottiin omaavan parantavia voimia. Uskovaiset odottivat kilpikonnaa sen ilmestymispaikan luona muun muassa rukoillen ja erityistä musiikkia soittaen. Eräs vanha nainen totesi: ”Uskon, että taikakilpikonna on tullut pelastamaan elämämme.” Vaikka kuinka naurettavalta tämä saattaisikin kuulostaa, niin jotain kumman tuttua siinä on.”

http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/taikausko.html

Skepsiksen määritelmässä mainitaan yliluonnollisten voimien tai olentojen hallinta tai vaikuttamismahdollisuus. Rukoilemisen voi sanoa olevan vaikuttamismahdollisuus riippumatta siitä, mikä on lopputulos. Pelastava kilpikonna on hyvä esimerkki taikauskosta, jossa kyllä toivotaan tapahtuvan myönteisiä asioita, mutta siinä ei pyritä, eikä ajatella edes kyettävän, hallitsemaan kilpiokonnan parantavia ja pelastavia voimia.

Skepsiksen määritelmää kun lukee tarkkaan, niin huomaa, ettei siinä mainita taikauskoksi uskoa yliluonnollisiin voimiin tai olentoihin sinänsä. Vain uskomusta, että niitä voidaan hallita, tai että niihin voidaan vaikuttaa, sanotaan taikauskoksi. Konteksti huomioon ottaen siinä on ilmeisesti tullut pieni kömmähdys. J

4. Suomisanakirjan sivistyssanakirjassa määritelmät ovat:

”A) uskomus jonka mukaan ihmisen ja yhteisön elämässä ja luonnossa ilmenee yliluonnollisia voimia, joita ihminen pystyy määräkeinoin hallitsemaan. esim. Olla taikauskon vallassa. Luvun 13 pelko on pelkkää taikauskoa.

B) usko yliluonnollisiin, valitsevan maailmankäsityksen ulkopuolisiin voimiin tai ilmiöihin”

http://suomisanakirja.fi/taikausko

B-kohdan erikoisuus on ilmaisu ”vallitsevan maailmankäsityksen ulkopuolinen”. Tämä ei oikeastaan kerro mitään. Mikä tahansa maailmankäsitys voi olla ”vallitseva”. Huutoäänestyksellä sitä ei voi ratkaista. Termi maailmankäsitys on myös harvoin käytetty. Tavallisempi termi on maailmankuva. Sitä ei saa sekoittaa maailmankatsomukseen, joka puolestaan on maailmankuva plus arvot, tietoteoria ja käsitys elämän tarkoituksesta.

Ilkka Niiniluodon hyvät kuvaukset erilaisista mahdollisista maailmankuvista löytyy mm. täältä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Maailmankuva

Maailmankatsomuksesta löytyy hyödyllistä asiaa esim. täältä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Maailmankatsomus

Kristinuskon tai minkä tahansa uskonnon ominaisuuksien vertaaminen näihin taikauskon määritelmiin onkin jo paljon mittavampi ja haastavampi yritys.

Taikausko hiipunut Norjassa eli lopunajat käsillä - taas

Tämä teksti on pakina liittyen K24:n uutispalvelun uutiseen "Taivasusko hiipunut Norjassa".

Kuulitte varmasti sen kohahduksen, joka kulki läpi koko kristityn maailman, kun K24:n uutispalvelu julkaisi uutisen ”Taikausko hiipunut Norjassa”. Paniikki oli valtava. Mikä on vienyt Norjan tähän tilanteeseen, joka uhkaa suistaa koko maailman tuhoon?

No se ”kaiken sallivuus” tietysti. Oli se sitten teologiaa, etiikkaa, moraalia tai mitä vaan. Vai pitäisikö se muotoilla toisin ”kaikille sallituksi”? Ehkä ongelma onkin se, että rappio on nykyisin sallittua kaikille. Ennen täytyi sentään olla etuoikeutetussa asemassa, niin kuin vaikka aateliset tai kirkonmiehet, voidakseen olla rappiolla. Lopunajan ihmiset ovat ”itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita, rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä, pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa rakastavia ja jumalisen ulkokuoren omaavia”. Ajatelkaa, ihminen on historiansa aikana nyt vasta tullut tuollaiseksi.

Norja on vauras ja onnellinen maa, tietääkseni. Siitäs saivat. Se on rangaistus siitä, kun ovat luopuneet uskosta taivaaseen ja helvettiin. Kärsikööt nyt onnessaan maan päällä. Norjalaiset ovat ulkoilmakansaa. Vapaa-ajalla he lähtevät metsiin ja vuorille perheineen nauttimaan toistensa seurasta, yksinkertaisesta ja maukkaasta ruuasta sekä luonnon kauneudesta. Punaisin poskin ja iloisina on mukava palata arkeen. Miten he kehtaavat? Kunnon ihminen ryömii syntisäkkinsä kanssa kirkkoon, itkee ja repii hiuksiaan, jotta saisi edes armon maistumaan vähän paremmalta. Kyllä kelpaa levittää balsamia, kun on ensin ruoskinut itsensä vereslihalle.

Tilanne ei ole kuitenkaan karannut kokonaan hallinnasta, sillä vaikka pohjoinen maallistuu, niin kristinuskon painopiste on siirtymässä itään ja etelään evankelikaalisten ja karismaattisten kristillisten liikkeiden voimalla. Tarvitsemmekin lisää köyhiä ja riistettyjä ihmisiä, joiden päät täytetään fanaattisella uskolla sekä erilaisilla karismaattisilla taikatempuilla. Siitähän seuraa aina hyvää, kun niin tehdään. Ehkä samankaltainen painopisteen siirtymä on havaittavissa myös Suomessa, vaikkakin pienemmässä mittakaavassa? Vakaa harkinta vaihtuu holtittomaan heilumiseen, hoippumiseen, ekstaasin kautta väsähtämiseen ja siihen, että päässä jyskyttää, kuten vaikkapa transsimessussa. Vai oliko se sittenkin karismaattisen liikkeen normilauantai, jossa noin kävi? En muista enää.

No oli miten oli, se on selvää, että ei mitään niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Sillä mitä suurempi synti sitä suurempi rangaistus.