15.08.20012 K24-sivustolla julkaistun uutisjutun ”Kolumnisti: Hypnoosi mielen
avaamista tuntemattomilla” alle kehkeytyneessä keskustelussa tuli puheeksi,
voidaanko Kristinuskon sanoa olevan taikauskoa. Aioin kirjoittaa pitkähkön
kommentin keskusteluun, mutta katsoin paremmaksi tehdä tästä ”sormiharjoituksesta”
oman blogipostauksen omaksi huvikseni ja ajanvietteeksi.
Oman mielipiteeni mukaan Kristinusko sopii hyvin taikauskon
määritelmän raamien sisälle. Vasta-argumenttina esitettiin mm. tämä Wikipedian
määritelmä:
"Taikauskoksi kutsutaan tavallisesti käsityksiä, joiden
mukaan ihmisen ja yhteisön elämässä ja luonnossa ilmenee yliluonnollisia
voimia, joita ihminen pystyy määräkeinoin hallitsemaan.”
Ongelmallisin osa tässä määritelmässä on lopun ”määräkeinoin
hallitseminen”. Jos Kristinuskossa ajatellaan olevan sellaisia tekoja, joiden
tekemisestä pitäisi automaattisesti seurata haluttu lopputulos, niin silloin
sen erottaminen magiasta on hankalaa. Edelleen esim. karismaattisissa
hurmoskokouksissa raja pyytämisen ja käskemisen välillä näyttää hämärtyvän
entisestään. Esimerkkinä Nokia Mission tapahtumasta näkemäni tv-dokumentti,
jossa seremoniamestari selkeästi käskee pyhää henkeä ottamaan henkilön
valtaansa (vai mikä lienee oikea termi tässä?).
Sen pystyi päättelemään käytetyistä sanoista, äänenpainosta ja
volyymistä. Tuon magian harjoittamisen
luonnetta ei muuta se, että kyse oli myös suggestion vahvistamiseen tähtäävistä
laskelmoiduista keinoista.
Raskauttavin virheellisyys yllä mainitussa määritelmässä on
kuitenkin se, että kaikkeen taikauskoon ei suinkaan liity pyrkimystä tai halua
yliluonnollisten voimien määräkeinoiseen hallitsemiseen. Taikauskon mukaisten
haitallisen olosuhteiden välttäminen ei ole sama kuin niiden hallitseminen.
Voimme välttää tikkaiden alta kulkemista, mutta emme pyri hallitsemaan
tikkaiden alta kulkemisen vaikutuksia. Hale Bobbin komeetan kulkiessa Maan läheltä
vuonna 1997 39 Heaven’s Gate –kultin jäsentä tekivät joukkoitsemurhan, koska
uskoivat komeetan olevan avaruusmuukalaisten avaruusalus. He toivoivat
pääsevänsä mukaan kyytiin. Erilaiset ennemerkit ovat tyypillisimpiä taikauskon
merkkejä, joiden ajatellaan ennakoivan sellaisia maailmanlaajuisia geologisia
tai yhteiskunnallisia kataklysmejä, joiden hallitsemiseen tai edes välttämiseen
ihmisillä ei ole keinoja, eikä siten myöskään pyrkimystä.
Seuraavassa esittelemissäni toisenlaisissa taikauskon
määritelmissä näitä seikkoja otetaan huomioon, ja siksi ne ovat mielestäni parempia,
ts. ne onnistuvat määrittelyssä osuvammin.
1. Englantilaisen vakiintuneen ja laadukkaan
sanakirjatekijän Merriam-Websterin verkkoversion määritelmä on tämä:.
“A) A
belief or practice resulting from ignorance, fear of the unknown, trust in
magic or chance, or a false conception of causation
B) An irrational abject attitude of mind toward
the supernatural, nature, or God resulting from superstition
C) A notion
maintained despite evidence to the contrary”
http://www.merriam-webster.com/dictionary/superstition
2. Toinen määritelmä “lontooksi” löytyy sivustolta www.dictionary.com
“A) a
belief or notion, not based on reason or knowledge, in or of the ominous
significance of a particular thing, circumstance, occurrence, proceeding, or
the like.
B) a system
or collection of such beliefs.
C) a custom
or act based on such a belief.
D) irrational
fear of what is unknown or mysterious, especially in connection with religion.
E) any
blindly accepted belief or notion.”
3. Skepsis ry:n määritelmä on:
”(engl. superstition). Taikauskolla viitataan käsityksiin,
joiden mukaan ihmisen ja yhteisön elämää ohjaavia yliluonnollisia voimia tai
olentoja voidaan hallita tai niihin voidaan vaikuttaa tiettyjä toimenpiteitä
suorittamalla. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa rukoileminen, loitsuaminen
ja kiroaminen.
Vuonna 1998 julkisuudessa kerrottiin kambozhalaisesta
kilpikonnasta, jonka uskottiin omaavan parantavia voimia. Uskovaiset odottivat
kilpikonnaa sen ilmestymispaikan luona muun muassa rukoillen ja erityistä
musiikkia soittaen. Eräs vanha nainen totesi: ”Uskon, että taikakilpikonna on
tullut pelastamaan elämämme.” Vaikka kuinka naurettavalta tämä saattaisikin
kuulostaa, niin jotain kumman tuttua siinä on.”
http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/taikausko.html
Skepsiksen määritelmässä mainitaan yliluonnollisten voimien
tai olentojen hallinta tai vaikuttamismahdollisuus. Rukoilemisen voi sanoa
olevan vaikuttamismahdollisuus riippumatta siitä, mikä on lopputulos. Pelastava
kilpikonna on hyvä esimerkki taikauskosta, jossa kyllä toivotaan tapahtuvan
myönteisiä asioita, mutta siinä ei pyritä, eikä ajatella edes kyettävän,
hallitsemaan kilpiokonnan parantavia ja pelastavia voimia.
Skepsiksen määritelmää kun lukee tarkkaan, niin huomaa,
ettei siinä mainita taikauskoksi uskoa yliluonnollisiin voimiin tai olentoihin
sinänsä. Vain uskomusta, että niitä voidaan hallita, tai että niihin voidaan
vaikuttaa, sanotaan taikauskoksi. Konteksti huomioon ottaen siinä on ilmeisesti
tullut pieni kömmähdys. J
4. Suomisanakirjan sivistyssanakirjassa määritelmät ovat:
”A) uskomus jonka mukaan ihmisen ja yhteisön elämässä ja
luonnossa ilmenee yliluonnollisia voimia, joita ihminen pystyy määräkeinoin
hallitsemaan. esim. Olla taikauskon vallassa. Luvun 13 pelko on pelkkää
taikauskoa.
B) usko yliluonnollisiin, valitsevan maailmankäsityksen
ulkopuolisiin voimiin tai ilmiöihin”
B-kohdan erikoisuus on ilmaisu ”vallitsevan
maailmankäsityksen ulkopuolinen”. Tämä ei oikeastaan kerro mitään. Mikä tahansa
maailmankäsitys voi olla ”vallitseva”. Huutoäänestyksellä sitä ei voi
ratkaista. Termi maailmankäsitys on myös harvoin käytetty. Tavallisempi termi
on maailmankuva. Sitä ei saa sekoittaa maailmankatsomukseen, joka puolestaan on
maailmankuva plus arvot, tietoteoria ja käsitys elämän tarkoituksesta.
Ilkka Niiniluodon hyvät kuvaukset erilaisista mahdollisista
maailmankuvista löytyy mm. täältä:
Maailmankatsomuksesta löytyy hyödyllistä asiaa esim. täältä:
Kristinuskon tai minkä tahansa uskonnon ominaisuuksien
vertaaminen näihin taikauskon määritelmiin onkin jo paljon mittavampi ja
haastavampi yritys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti