maanantai 30. tammikuuta 2012

Onko kuntapäättäjien typeryyden määrä vakio?


Olisiko parempi, että Suomessa olisi vähemmän kuntapäättäjiä? Saataisiinko lukumäärää vähentämällä karsittua epäkuranttia ainesta kuntapäättäjien kirjavasta joukosta? Jatkuvasti saamme lukea uutisia, kuinka kunnissa laiminlyödään lakivelvoitteisia peruspalveluja. En osaa arvioida, millaiset vaikutukset kuntien vähentämisellä tosiasiallisesti olisi palveluihin. Maalaisjärki sanoo silti, että mitä vähemmän päätöksenteossa huseeraa kaikenlaisia suhareita ja byrokraatteja, sen parempi.

Tällä kertaa tarkastelussa ovat olleet koulujen oppilashuolto. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka huomautti kaksi vuotta sitten kuntia siitä, että ne eivät pidä oppilashuollon järjestämisen velvollisuuksistaan kiinni. Nyt hän on palannut asiaan ja huomannut, että parannusta ongelmaan ei ole tapahtunut. Hän myös epäilee (aiheellisesti), että kunnilla ei ole edes halua korjata puutteita.

Oppilashuoltoon sisältyvät mm. koululaisten terveydenhuolto, koulupsykologit, kuraattorit ja kouluruokailu. Kouluruoka on mitä on, ja terveydenhuoltoa karsitaan tai se järjestetään vajaalla henkilökunnalla. Koulupsykologeja ja –kuraattoreita on liian vähän. Kunnollinen, sekä fyysisen että psyykkisen, terveyden tukeminen kouluiässä on ensiarvoisen tärkeää. Asian voi ilmaista myös siten, että kamreerihenkiset ja kauppiksen käyneetkin ymmärtävät. Eli mainittuihin asioihin panostaminen toisi säästöjä myöhemmin.

Surkuhupaisinta on, että oppilashuoltoa ei ole saatu riittävälle tasolle, vaikka valtio on antanut sitä varten ylimääräistä rahallista tukea. Joka kolmas kunta on käyttänyt kyseiset rahat johonkin muuhun. Ehkä kunnat pitäisikin ottaa holhouksen alle, tai ainakin rahat pitäisi korvamerkitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti