Downshiftaamista ja jakomielitautia

Eva eli elinkeinoelämän valtuuskunta, tuo lobbarien ryövärijoukko, on taas päästellyt aivopierupankistaan. Tällä kertaa kohteena on hyvin toimeentulevien marginaaliryhmä, joka harrastaa oma-aloitteisesti downshiftaamista. Downshifting onkin nyt itsekkyyttä, yhteiskunnallista petturuutta ja vaikka mitä. Samaa on kuulemma aiemmin julistanut Jari Sarasvuo. Ei tietysti ole vaikea ymmärtää, että kenen lauluja Matti Apunen ja muu Evan poppoo laulaa. Martti Luther (se ensimmäinen) saarnasi aikoinaan, että filosofia on paholaisen huora (voi miten me filosofit olemmekaan pahoittaneet mielemme noista ilkeistä sanoista). Kenenkähän huora Eva mahtaa olla?

Kun katsoo esimerkiksi sitä, mitä wikipedia sanoo Downshiftaamisesta, ei ole ihme, ettei Evan luolassa ole kapasiteetti riittänyt. Sen verran jakomielitautisia ovat yritykset tämän ilmiön määrittelemiseksi. Downshiftaamisesta kertovat kirjatkin näyttävät ainakin nimiensä perusteella jokseenkin kummallisilta: ”Irti tavarasta”, ”Joutilaisuuden ylistys”, ”Joutilaat vanhemmat”, ”Tyylikkään köyhäilyn taito”. Mitä helvettiä? Millä tavoin lapsiaan kasvattavat ja kotityöt hoitavat vanhemmat ovat joutilaita? Miksi tappavasta stressistä luopuminen on joutilaisuutta?

Wikipediassa on muuan kohta, jossa sanotaan, että (ja tämä on nyt sitten sitä suoraa lainaa) ”Downshiftaaminen voidaan siis nähdä myös kapinana aikaisempaa sukupolvea (X-sukupolvi) vastaan tai vaihtoehtoisesti kiittämättömyytenä toimivaa yhteiskuntaa varten nähtyä työtä kohtaan. Aatteen toivotaan parhaassa tapauksessa poistavan työikäisten stressiä sekä vähentävän nuorten masentuneisuutta ja tarvetta eskapismiin”. Tuskin kukaan kehtaa ainakaan ääneen myöntää, että jälkimmäisessä virkkeessä mainitut tavoitteet olisivat huonoja tai itsekkäitä. Vai kehtaako? Tämän jälkeen lainauksen ensimmäinen virke on aika erikoinen. Stressin tai nuorten (tietysti myös aikuisten) masennuksen vähentäminenkö olisi kapinaa tai kiittämättömyyttä? Missä muuten ovat nyt psykologian ammattilaiset, jotka niin pontevasti varoittavat esim. pelien vaarallisuudesta? Ovat varmasti paskoneet housuihinsa, kun pitäisi ottaa kantaa johonkin todella tärkeään. Entäs papit ja piispat? Luulisi, että Downshifting olisi heidän mielestään toiseksi parasta, mitä ihmiset voivat tehdä. Aika ei tietysti riitä kaikkeen, kun pitää pohtia toimitusten yksityiskohtia ja sitä, pitäisikö sanoa oli, on ollut vai on. Ajatukset siitä, että mikä on työtä ja mikä ei, ovat vieläkin alkeellisia. Konttorissa vetelehtiminen ja turhissa palavereissa istuminen on sitä oikeaa työtä. Tuskin. Palataan asiaan, jos julkisuuteen tulee joitain varteen otettavia mielipiteitä.

Vielä Downshiftingistä sen verran, että on aika paksua itkeä kourallisesta työlastin keventäjiä (ja, että he näin käyttävät vähemmän rahaa kulutukseen), kun samaan aikaan tuhansittain hyvin toimeentuleviakin saa lähteä kortistoon. Björn Wahlroos hyppäsi laatikosta jokin aika sitten valittamaan, että suomalaiset tekevät liian vähän töitä. Tuoreen tutkimuksen mukaan 30% suomalaisista tekee töitä yli kahdeksan tuntia päivässä. Harhaanjohtavasti uutisoitu (yllätys!), mutta tekstistä on pääteltävissä, että tarkoitetaan tietynlaisessa työssä olevia eikä kaikkia suomalaisia. Lisäksi 40% tutkituista vie töitä vielä kotiinkin. Missäs välissä heidän olisi tarkoitus kuluttaa Björn?

Lopuksi muutama sana uudesta sikavideosta. Itse aion kyllä kinkun ostaa ja olen tänäänkin syönyt sianlihaa. On ollut kuitenkin koomista seurata videon aiheuttamaa kommentointia. Kiitos siitä. Joku sikafarmareiden etujärjestön nokkamies kommentoi videota tyyliin, että kyllähän tilojen olosuhteiden pitää olla kunnossa, mutta (ja sitten alkaa paatos) on erittäin paheksuttavaa, että salaa mennään kuvaamaan. Sellaista peeärrää saadaan, kun toimittaja herättää navetan takaa ja pitää heti antaa lausuntoja.