Näytetään tekstit, joissa on tunniste uutiset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste uutiset. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Ahdisteleva valepappi ja muita hengenmiehiä


Hektisessä kansainvälisessä kirkkomaailmassa sattuu ja tapahtuu. Kun rapataan, niin silloin usein roiskuu, mutta joskus hengenmiehestä puuttuu henki.

Amerikkalaisnainen on nostanut kanteen pastori Thomas Euteneria vastaan, missä hän syyttää pastoria kahden vuoden ajan tapahtuneesta seksuaalisesta ahdistelusta. Ahdistelu oli tapahtunut kahdenkeskisissä sielunhoidollisissa sessioissa, joissa oli myös yritetty manata pahoja henkiä pois naisesta. Pastori teki toisin sanoen ns. ”koivistot”, tosin raamatullisesti oikeaoppisesti eli heterosti.

Kummalliseksi tapahtuneen tekee se, että paikallinen hiippakunta väittää, etteivät he tiedä mitään kyseisen nimisestä papista. Joko A) hiippakunta valehtelee, mikä olisi aika lyhytnäköistä, B) nainen valehtelee, mikä sekin olisi aika lyhytnäköistä tai sitten C) Thomas Eutener on huijari ts. valepastori.  On aikoihin eletty, jos ei voi siihenkään enää luottaa, että seksuaalisesti ahdisteleva pappi on aito.

Yhdysvalloissa Philadelphian katolisen arkkihiippakunnan kardinaalin avustaja William J. Lynn on todettu oikeuden päätöksellä syylliseksi esimiehenä tehtyyn lapsiin kohdistuneiden hyväksikäyttörikosten salailuun. Hän on näin ollen vaarantanut lasten turvallisuuden päästämällä tekoihin syyllistyneet pälkähästä.  Vahvistamattomien tietojeni mukaan arkkihiippakunta olisi ottanut mallia Suomesta erään nimeltä mainitsemattoman yhdistyksen toimintatavoista, yhtä huonoin lopputuloksin.

Prosessi Yhdysvalloissa on vielä pahasti kesken, puolustuksen valitukset tekemättä ja käsittelemättä, mutta Lynn voi saada pahimmillaan (tai parhaimmillaan riippuen kummalta puolen asiaa katsoo) seitsemän vuotta vankeutta. Seksuaalisen hyväksikäytön uhrit toivonevat, että kardinaalin avustaja sijoitetaan vankilassa tavalliselle selliosastolle, jossa hän luultavasti pääsisi osaston kovanaaman suojelukseen ”bitch”-statuksella. Lapsiinsekaantujat tai heidän tekojensa peittelijät eivät yleensä saa kovin paljoa sympatiapisteitä vankilan muilta asiakkailta.

Meksikossakin tapahtuu kummia. Argentiinalainen katolinen piispa Fernando Bargallo joutui eroamaan pian sen jälkeen, kun hänet oli kuvattu uimarannalla kuhertelemassa hemaisevan vaaleaverikön kanssa. Ei ole varmuutta oliko kyseessä paratiisinäytelmän harjoitukset, jossa piispa näytteli Aatamia ja vaaleaverikkö Eevaa. Sehän olisi lieventävä asianhaara, varsinkin kun piispalla oli speedot viikunanlehden asemasta ja naisella bikinit. Tai ehkä kyse oli raamatullisesta pyhästä suunannosta. Joka tapauksessa kenkää tuli.

keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Malmön noita, demonit ja uskonnonvapaus

Kirjoitin tämän tekstin Kotimaa24:än blogiini.


Malmössä Ruotsissa on tullut esiin pohjoismaisittain harvinainen uskonnollisen väkivallan tapaus. Kristillisen evankelistisen herätysliikkeen tiloissa on harrastettu reippaanlaista riivaajien karkoitusta, jossa on ollut mukana liikkeen papistoa ja muuta väkeä.

14-vuotiaan tytön isä ja äitipuoli luulivat hänen harrastavan noituutta ja olevan pahojen henkien riivaama, koska hän käyttäytyi ”henkisesti epävakaasti”. Tämän vuoksi he hakivat apua kyseisen herätysliikkeen papilta. Ennen varsinaista ammattilaisen tekemää manausta, isä ja äitipuoli (ilkeä äitipuoli?) olivat kokeilleet kotikonsteja riivaajien poistamiseen. Tyttöä pidettiin sidottuna ja eristettynä muusta perheestä lukkojen takana, ettei pahuus leviä perheen muihin lapsiin. Häntä mm. kidutettiin tulikuumalla veitsellä ja uhkailtiin tappamisella ja ruumiin paloittelemisella, ellei hän tunnusta syntejään.

Lopulta vanhemmat pyysivät apua papiltaan. Manauksen otti hoitaakseen 37-vuotias naispappi, jonka lisäksi parin muunkin papin epäillään olleen mukana. Tyttö lukittiin viikoksi liikkeen seurakuntataloon, jossa häntä pidettiin nälässä ja valvotettiin. Öisin olivat vuorossa manaukset. Tyttöä voideltiin, hänelle juotettiin öljyä, pisteltiin mm. varpaankynsillä. Riivaajien poistoyrityksiin sisältyi myös ns. manauspiiri, jossa tytön ympärille kerääntyneet seurakuntalaiset tönivät tyttöä kaataen häntä maahan. Tytön vangittuna pitämistä perhe ja seurakunnan jäsenet ovat perustelleet sillä, että he olivat kovasti pelänneet tätä teinityttöä.

Perheen puolustusasianajaja sanoo heidän kiistävän teot, mutta myöntävän pahojen henkien manauksen. Edelleen hän jatkaa toteamalla, että manaaminen ei ole rikos, vaan se kuuluu uskontoon, ja kuuluu siten uskonnonvapauden alaisuuteen.

Jätetään tapauksesta suoranainen väkivalta pois. Sen me kaikki varmasti tuomitsemme. Mielenkiintoisempi kysymys onkin tämä: Onko ”epävakaasti” (ts. normaalin teinin tavoin) käyttäytyvän teinin, tai kenen tahansa, epäileminen (ja häntä siitä syyttäminen) demonien riivaamaksi hyväksyttävä uskonnonvapauden nojalla? Ilmeisesti se ainakin katolisissa maissa on täysin hyväksyttyä, kunhan se tapahtuu salonkikelpoisesti ammattimanaajan tekemänä. Alla mainitun Usatoday.comin jutun mukaan asia on ajankohtainen myös nykypäivänä. 





Alla oleva juttu parin vuoden takaa antaa mielenkiintoista tietoa manauksista nykypäivänä.

maanantai 5. maaliskuuta 2012

Asuuko Jimmy Hoffa Suomessa?


Jimmy Hoffa ei olekaan kuollut, vaan hänen henkensä elää ja voi hyvin Suomessa. Suomen oma Teamsters union eli AKT on ollut viime aikoina paljon otsikoissa. Ensin oli puheenjohtajaan Timo Rätyyn kohdistuneet syytökset työpaikkakiusaamisesta, joista on vielä poliisitutkinta kesken. Sitten tulivat tiedotuspäällikkö Hilkka Ahteen kostopotkujen tapaus, mikä asiantuntijoiden mukaan on jotain arveluttavan ja lainvastaisen väliltä, ja joka tapauksessa eettisesti paheksuttava.

Uusimpana uutisena saimme lukea, että AKT:n varapuheenjohtava Veijo Ruonala oli liiton ravintolatapaamisessa joutunut sanaharkkaan Ahdetta julkisesti tukeneen AKT: naisaktiivin kanssa, ja opettanut hänelle tapoja niin pontevasti, että oli pahoinpidellyt naisen tajuttomaksi.

Samainen Ruonala perusteli potkuja hiljattain sillä, että Ahde on aiheuttanut liitolle ”vakavaa vahinkoa” julkisilla syytöksillään. Nyt voisi nuorekkaasti kysyä, että WTF? Ahdeko sitä vahinkoa onkin aiheuttanut? Ei siis Räty tai Ruonala, tai AKT itse omilla toimillaan? Toisaalta onhan tämä Timo Räty niin kovin sympaattisen oloinen kaveri, mitä olen televisiossa häntä nähnyt. Ahteella taas on ilmeisesti ollut pirullinen juoni Rädyn kaatamiseksi, mitä hän on vienyt eteenpäin aina kun on kyyneleiltään pystynyt.

Mutta mitä tekemistä alussa mainitsemallani Jimmy Hoffalla on tämän kaiken kanssa? Vertailukohta on mielenkiintoinen. Hoffa oli legendaarinen yhdysvaltalainen ammattiyhdistysjohtaja 1970- ja 1980-luvuilla. Hän nosti sikäläisen kuljetusalan liiton, Teamsters unionin, valtakunnalliseksi voimatekijäksi. Jimmy oli tunnettu polttavasta halustaan edistää alansa työntekijöiden etuja, mutta toisaalta häntä syytettiin jatkuvasti väärinkäytöksistä, kovista otteista ja kytköksistä mafiaan. Uransa aikana hän sai 8 vuoden vankeustuomion valamiehen lahjomisesta sekä 5 vuoden tuomion petoksista, jotka kohdistuivat liiton eläkerahastoon. Hän istui tuomioistaan 4 vuotta, kunnes vanha kunnon ketku, presidentti Richard Nixon, kumosi tuomion ja päästi miehen vapaaksi.

Vuonna 1975 Jimmy Hoffa katosi Detroitin lähellä sijaitsevan Bloomfield Hillsin kaupungissa. Hänet nähtiin viimeisen kerran ravintolan pihalla, jonne hän oli menossa tapaamaan kahta hyvin tuntemaansa Detroitin mafiaan kuuluvaa jäsentä, Anthony Provenzanoa ja Tony Jackia (aka Anthony Giacalonea). Hoffa julistettiin kuolleeksi 1983, ja kysymys hänen ruumiinsa olinpaikasta kuuluu yhdysvaltalaiseen rikosten folkloreen vähän samoin Kyllikki Saaren murha tai Bodomin murhat Suomessa.

Uutta tietoa Hoffan kohtalosta on antanut Marvin ”The Weasel” Elkind viime joulukuussa ilmestyneessä omaelämäkerrassaan. Hän oli Jimmy Hoffan henkilökohtainen kuski (pakolla värvätty) ja myöhemmin FBI:n vasikka. Hänen mukaansa Hoffa tapettiin ja valettiin märkään sementtiin Detroitissa nykyisen General Motorsin pääkonttorin perustuksiin. Elkind oli ollut Detroitissa 1985 porukan mukana, jossa oli myös mafioso Tony Jack. Jack oli nyökännyt kyseisen pilvenpiirtäjään pohjakerrokseen ja sanonut ”Say good morning to Jimmy Hoffa, boys”   

keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Tutkittua tietoa epärehellisyydestä ja rikkaista ihmisistä


Rikas ihminen on valmiimpi pettämään ja huijaamaan kuin köyhemmät lähimmäisensä. Tämänhän nyt on jokainen ”tiennyt”, mutta Berkeleyn ja Toronton yliopistojen yhteistyönä tekemän tutkimuksen mukaan näin todellakin on. Rikas ihminen suhtautuu kevyemmin omaan epärehelliseen käyttäytymiseen ja lain rikkomiseen. Ihminen, jolla on paljon rahaa ja omaisuutta, suhtautuu positiivisemmin myös ahneuteen, mikä onkin luonnollista. Muistutetaan kuitenkin, että nyt ei puhuta kenestäkään tietystä rikkaasta ihmisestä vaan rikkaista ihmisistä yleensä. Heille on tutkimuksen mukaan tyypillistä kuvatun kaltaiset asenteet, mutta yksittäisissä esimerkeissä voimme nähdä myös toisenlaista käyttäytymistä.

Syitä miettiessään tutkijat olivat päätyneet mm. seuraaviin johtopäätöksiin. Rikas ihminen on rahallisesti riippumattomampi niin yhteiskunnasta kuin kanssaihmisistäänkin. Lisäksi heille ei ole muiden mielipiteillä niin suurta merkitystä kuin köyhälle, joka on monin tavoin riippuvaisempi muista. Pienet sanktiot eivät rikasta heilauta. Kyse on myös varmasti jonkinlaisesta hybriksestä tai arjen arroganssista. Tämä ei ole lainkaan yllättävää, mutta se sen sijaan on, että rikkaat eivät piittaisi muiden mielipiteistä. Koko poroporvarillinen elämäntapahan riippuu siitä, että miltä oma elämä näyttää muiden silmissä. Täytyy varmaankin erottaa nämä kaksi asiaa: Mitä muut ihmiset ajattelevat minusta sekä mitä minun vertaiseni ajattelevat minusta. Olisiko todella niin, että rikkaat eivät pitäisi jälkimmäistäkään merkittävänä pidäkkeenä käytökselleen?

Tähänkin tutkimukseen pätee tuttu ongelma. Ovatko rikkaat välinpitämättömiä ja epärehellisiä sen vuoksi, että he ovat rikkaita? Vai ovatko he rikkaita sen vuoksi, että he ovat välinpitämättömiä ja epärehellisiä? Tutkimuksen uutisointi Ylellä ei valaissut tätä puolta. Täytyy etsiä tutkimusraportti ja perehtyä tarkemmin. 



lauantai 21. tammikuuta 2012

Upseeri vai herrasmies?


Aika ajoin tulee ihmeteltyä, että mihin perustuu vanha kuvailu ”upseeri ja herrasmies”. Sanonta tulee Englannista, jonka sotilaslainsäädännössä on pykälä (pykälä 149), joka edellyttää, että upseerit käyttäytyvät kuin herrasmiehet. Toisin kuin yleisesti luullaan (kuten minäkin olen luullut), sanonta ei ole kehu vaan se on arvosteleva. Tämä onkin aivan totta, kun siihen perehtyy tarkemmin. Kun sanomme, että henkilö X on upseeri ja herrasmies, sanomme, että X on upseeri ja sen lisäksi myös herrasmies. Se siis implikoi, että kaikki upseerit eivät ole herrasmiehiä.

Upseerit ja herrasmiehet tulivat mieleeni hiljattain Keuruulla varuskunnassa tapahtuneen joukkoraiskauksen takia. Ensinhän puolustusvoimat kiisti, että raiskauksessa olisi ollut osallisena varuskunnan henkilökuntaa. Sitten poliisi ilmoitti, ettei ota kantaa tekijöihin, mutta koska tapaus sattui varuskunta-alueella, niin siitä voi jokainen tehdä johtopäätöksiä. Nyt on ilmeisesti myönnetty, että mukana on ollut sekä upseereita että aliupseereja. Täytyy ihmetellä puolustusvoimien selkärangattomuutta. Millaisia ameeboja siellä on töissä? Eikö olisi ollut rehtiä ja suoraselkäistä heti alkuun todeta, että henkilökuntaan kuuluvia henkilöitä epäillään, ja puolustusvoimat tekee omat rankaisutoimenpiteensä jos syyllisyys varmistuu. Samalla olisi voinut tuomita tällaiset bakkanaalit epäsopivina ja seksuaalinen väkivalta ja ahdistelu jyrkästi.

Jokin aika sitten puolustusvoimien palkkalistoilla oleva upseeri oli julkisesti haukkunut presidentti Halosta, siis puolustusvoimien ylipäällikköä. Eipä sitäkään puolustusvoimat kovin ankarasti tuominnut. Myös entinen komentaja Gustav Hägglund valisti meitä, kuinka hän ei hyväksy lihavia naisia, koska lihavuus ei kuulu naiseuteen. Olihan se noloa puolustusvoimillekin, vaikka kyseessä olivat eläkeläisen kommentit. Ehkä he ajattelivat, että ex-komentaja on jo ”yli-ikäinen” eikä siten enää täydessä ymmärryksessä

keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Hartauksissa vetelehtimistä työajalla


Seinäjoella on vetelehditty hartauksissa, ja vielä työajalla. Nyt en kirjoita jumalanpalveluksista, vaan Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa järjestetyistä, perinteisistä istuntokauden avajaisten, hartaustilaisuuksista. Vastaavia tilaisuuksia järjestetään muuallakin.

Kantelun jälkeen apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on antanut lausuntonsa, jossa hän sanoo mm., ” Uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen valtion laitoksissa ja virastoissa näiden tiloissa ja kutsusta on ongelmallista julkisen vallan puolueettomuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta".

Vaikea sanoa, miten relevantti apulaisoikeuskanslerin näkemä ongelmallisuus on käytännössä, mutta periaatteessa tietysti näin on. On aivan oikein, että ihmisille pyritään tekemään uskonnottomia vyöhykkeitä. Työelämän ainakin pitäisi olla yksi tällainen täysin sekulaari vyöhyke, pois lukien tietysti kirkko ja seurakunnat. Perinteiseen kulttuuriin kuuluvaa, ja sillä perusteltavaa, uskonnollisuuden arkeen ujuttamista pitäisi muutenkin karsia pois. 

On todella erikoista, että esim. yliopistoissa järjestetään lukukauden avajaismessuja. Koulujen juhlissa veisattavat virret ovat turhia. Ymmärrän kyllä, mistä vastustus niiden poistamista kohtaan kumpuaa. Ihmiset ovat nostalgisoineet oman lapsuutensa ja esim. suvivirteen liittyy myönteisiä tunnemuistoja. Suvivirsi edelsi kesäloman alkua jne. Samanlaisia positiivisia mielleyhtymiähän on muillakin eläimillä. Koulujuhlien uskonnollista sisältöä ovat jotkut halunneet poistaa sillä syyllä, että se loukkaa muihin uskontokuntiin kuuluvia. Vaikea nähdä, että tämä viimeisin syy menisi koskaan läpi, sillä perustuslaillinen oikeus harjoittaa tai olla harjoittamatta uskontoa koskee tietysti vain kristittyjä.

Luulisi, että kirkko itse haluaisi vähentää kirkkokontekstin ulkopuolella järjestettyä uskonnon harrastamista. Näyttää nimittäin siltä, että ne ovat lähinnä hartauksien ja uskonnollisuuden parodiaa. Pyhä tuodaan profaanin keskelle, tai paremminkin pyhä tehdään profaaniksi, jolloin koko näytelmä muuttuu parodiaksi. En ymmärrä kenen etu tällainen metamorfoosi on. Taitaakin olla samoin kuin poliitikoilla, että kaikki julkisuus on hyvää. Uskonnonharrastamisen parodiakin on siis parempi kuin ei lainkaan uskonnonharrastamista

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Päivi Räsänen - tuo seitsemästi unohdetun sanan peili


Sisäministerimme Päivi Räsänen on viime aikoina kovasti murehtinut. Ei kuitenkaan oman ministeriönsä asioita, mutta sen sijaan hän on murehtinut sitä, ettei kirkko ota riittävän äänekkäästi kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Tai ehkä on sittenkin parempi, että hän ei murehdi sisäministerin vastuualueeseen kuuluvia asioita.

On äkkiseltään aika erikoista, että ministeri, vieläpä sisäministeri, ottaa näin voimakkaasti kantaa kirkon sisäisiin asioihin. Toisaalta puuttuihan Supokin tässä taannoin uskonnonopetukseen Tampereella. Millainen haloo nousisi, jos joku selkeästi kristillisyyden vastainen ministeri tekisi saman? Joku vitsiniekka voisi kysyä, että eikös niin juuri tapahtunut?

Uskovaisten parissa mielipiteet jakautuvat karkeasti kahteen leiriin konservatiivi-liberaali jaon mukaan. Sähköisellä kirkonmäellä asiasta on saatu kiivaat keskustelut aikaan. Samalla käydään konservatiivien ja liberaalien vääntöä monenkin eri aiheen kautta. Jos oikein tarkasti katsoo, näemme selvästi, että aiheella ei loppujen lopuksi taida olla väliä. Kyse on valtataistelusta. Joka tapauksessa näyttä siltä, että Päivi Räsänen mielipiteineen edustaa vain osaa kirkon jäsenistä. Vaikea sanoa, että miten suurta osaa.

 Itse en ole kristitty, mutta voin tietysti spekuleeraata, että mitä jos tulisin sellaiseksi. Pystyisinkö astumaan samaan huoneeseen konservatiivin tai liberaalin kanssa? Viimeaikaisten keskustelujen seuraaminen on ollut erittäin hyödyllistä. Kirjoitan piakkoin pienen tekstin uskonnollisesta konservatiivista.

Palataan Päivi Räsäseen. Eräässä Monty Pythonin sketsissä oli Hassun kävelyn ministeriö. Minusta Räsäsen voisi siirtää sisäministeriöstä pois ja antaa hänelle uusi, varta vasten hänelle tehty, ministerinsalkku. Uuden ministeriön nimi voisi olla vaikkapa ”istu nurkassa äläkä tee mitään” –ministeriö.

torstai 5. tammikuuta 2012

Ryyppäämistä alttarilla, poliisit kirkkoon!


Seinäjoella kokoontunut Raittiuden ystävät ry aikoi ehdottaa ehtoollisviinin alaikäiselle tarjoilemisen kieltämistä. Tai paremminkin he aikoivat ehdottaa, että alkoholilakia noudatettaisiin myös kirkoissa. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikkokin sen sitten kysyttäessä myönsi, että todellakin ehtoollisviinin anniskelu alaikäiselle on rikos.

Uskonnollisissa piireissä asiasta nousi kova haloo, eikä ollut yllättävää, kun tänään uutisoitiin Raittiuden ystävät yhdistyksen peruneen ehdotuksensa. Vaikka yhdistys ei ole näkyvästi uskonnollinen raittiusjärjestö, ilmeisesti he kuitenkin paskoivat housuihinsa, kun helvetintulen polte alkoi lähestyä.

Ehdotuksen vetäminen takaisin ei poista sitä faktaa, että lakia joka tapauksessa rikotaan. Kyselin asiasta Kotimaa24-sivuston asiantuntijoilta (siis papeilta) ja sain kuulla, että ehtoollisviini onkin tujua ainetta, n.15 % väkevöityä viiniä. Vahvan viinin käyttöön annettiin syyksi mm. perinteet sekä se, että viini on välimeren alueen luonteva juhlajuoma ja siksi sopii kirkonmenoihin. Myös käytännöllisiä syitä oli, kuten vahvan viinin parempi säilyvyys ja parempi maku (siis sokeripitoisuus verrattuna kitkerämpään kuivaan viiniin).

Alkoholihaittojen ehkäisyn kannalta asia ei ehkä ole kovin merkittävä, vaikka toisenlaisiakin mielipiteitä olen lukenut. Periaatehan on myös tärkeä. Lisäksi on kovin erikoista, että ev.lut. kirkko voi toimia yksiselitteisesti Suomen lain vastaisesti.

Nyt siis voisi joku energinen vääräleuka soittaa poliisit paikalliseen kirkkoon ehtoollisaikaan ja sanoa, että siellä rikotaan anniskelulakia. Lain mukaanhan poliisin pitäisi toimia. Eikö näin ole? Ei muuta kuin salakapakka kiinni.

Minulle riittää se, kun saan hykerrellen makustella tätä herkullista ironiaa. Uskovaiset ja raittiusväki kerrankin eri puolilla barrikaadia alkoholiasioissa.

Ironikkoja on hemmoteltu tänään toisellakin uutisella. Terveydenhuollon valvonta- ja lupaviranomaisen Valviran ylijohtaja Marja-Liisa Partanen on vastustanut viimeiseen asti, valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti, suunnitelmia rakentaa vammaisten hoitokoti hänen kotitalonsa naapuriin. Partasen mukaan kyse ei kuitenkaan ollut ”ei minun takapihalleni” –ajattelusta, mutta uskokoon ken tahtoo. Perustelut kuulostivat aika ontoilta. Niin ja sitten se varsinainen ironia. Valvirahan on myös se viranomainen, joka valvoo vammaisten palveluita. Kai tämäkin pitää vielä sanoa. Olisipa Partanen tutkinut samalla innolla niitä lääkärien ja hoitajien kelpoisuuksia

keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Johan saatiin taas lausuntoa


Timo Soini käy kovaa presidenttitaistoa, ja retoriikkakin on sitä itseään, eli presidentillistä. Mahdollinen tuleva arvojohtajamme on ilmeisesti päässyt yli haaveestaan parittaa duunareille vaimot. Nyt hänen pitäisi saada päättää myös siitä, että mikä on fasismia ja mikä ei. Soini puhuu nyt suvaitsevaiston fasismista, ts. suvaitsevaisen ihmisen suvaitsemattomuudesta suvaitsemattomia kohtaan. Tätäkö nyt pitäisi suvaita?

Perussuomalaisten puoluetoimistolla löytyy neroutta niin että häikäisee. Kun yksittäisten kansanedustajien ja aktiivien tokaisujen puolustaminen on käynyt raskaaksi, niin he ovat keksineet, että mitä jos muutetaankin asetelma kokonaan päälaelleen. Sanotaan, että fasismi ei ole fasismia, vaan suvaitsevaisuushan sitä fasismia onkin. Sitten vaan silmät kiinni ja lasketaan, moniko väitteen ostaa.

Timo Soini kertoi itsenäisyyspäivän juhlissa, että hänen presidenttiaikanaan vieraslista tulisi muuttumaan merkittävästi. Voisin kuvitella, että niissä juhlissa kaikki vanhat ja hieman tuoreemmat diktaattorit ja fasistit läheltä ja kaukaa rahdattaisiin arkuissaan seinänvierille juhlimaan. Siinähän sitä olisi kansan heikkojen ja huomaamattomien mukava tepastella heidän maallisten jäänteidensä lempeän ja hyväksyvän katseen alla

sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Jäi kiinni seksistä


Kirjoitin eilen ”seksirikollinen puhujana seurakunnassa” –uutisesta lyhyen blogitekstin Kotimaa24:ään, ja sen keskustelusta jäi mieleeni yksi yksityiskohta, josta sain revittyä paljon huvitusta.

Eräs ko. sivuston bloggaajista, ev.lut pappi, ilmeisesti tiesi henkilökohtaisesti puheena olevan helluntaiseurakunnan pedofiilipastorin. Hän halusi siitä syystä puolustaa tätä ja kirjoitti, että emme voi ”repostella” asiaa, koska emme tiedä kaikkia yksityiskohtia.

Naurattamaan minua alkoi siinä vaiheessa, kun hän kirjoitti, että meidän pitäisi arvioida kukin henkilö tapauskohtaisesti eikä niputtaa kaikkia seksistä kiinni jääneitä samaan kastiin. Minusta tuo ”seksistä kiinni jääminen” oli ainakin joulukuun, ellei koko vuoden, hauskin vakava ilmaisu. Taitaa olla malliesimerkki freudilaisesta lipsahduksesta.

Tämän aamun puhutuin uutinen (K24:ässä), oli Norjassa tehty ”tutkimus”, jonka mukaan kirkossa käyminen alentaa verenpainetta. Laitoin tutkimuksen lainausmerkkeihin sen vuoksi, että alustavasti kyseessä näyttäisi olevan taas yksi nollatutkimus, joista ajoittain uutisoidaan. Sivuhuomautuksena sanottakoon, että kun näissä tapauksissa tutkimustiedotteessa tutkijat sanovat yllättyneensä tuloksista, tarkoittaa se suomeksi: ”Halusimme saada tällaisen tuloksen, mutta sanomme yllättyneemme siitä, jotta tulokset olisivat edes vähän uskottavampia”.

Jos haluaisin ilkeillä, voisin kuitata jumalanpalveluksen verenpainetta alentavat vaikutukset tällä vanhalla sanonnalla: ”Tieto lisää tuskaa” (rautalangasta väännettynä se tarkoittaa, että kääntäen tiedonpuute alentaa verenpainetta.)

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Samalla lailla häiriintyneet kerääntyvät yhteen


Mikähän siinä on, että kaikelle pitää laskea hinta? Hinta kyllä tiedetään, mutta arvoa ei. Lapsien kokonaiskustannuksiahan on laskettu jo pitkään. Tulevat vanhemmat varmaankin sen tiedon perusteella tekisivät päätöksen lapsen hankkimisesta. Muutama päivä sitten uutisoitiin, miten paljon milläkin paikkakunnalla toreille pystytettävät isot joulukuuset tulevat maksamaan veronmaksajille. Uutisen otsikossa manattiin kuinka kalliiksi joulukuuset tulevat. Keskimääräinen suuruusluokka taisi olla noin 2000e paikkeilla.

Maailman arvottaminen rahan kautta on tietysti helppoa. Sen pystyy jopa ekonomisti tekemään. Samaan helppoon maailman rakenteen hahmottamiseen on mennyt myös tavallinen kansalainen. En pysty ymmärtämään, miksi kukaan alistaisi oman elämänsä laskimella laskettavaksi. Ei ole kaukana, että lasketaan oman elämän kokonaiskustannukset ja päädytään siihen, että leikattava on. Halvimmaksi tulisi, jos ei eläisi lainkaan.

Pekka Sauri moitti mielenterveysliiton puheenjohtajan ominaisuudessa joku aika sitten poliitikkojen talousretoriikkaa, joka luo masennusta kansalaisille, koska toivottomuus ja näköalattomuus lisääntyvät. Poliitikot jankkaavat papukaijamaisesti talouskriisistä sellaisilla termeillä, joita he itsekään eivät ymmärrä. Se luo ahdistavan ilmapiirin ja fatalistisen tulevaisuuden. Saurin moitteisiin suhtauduttiin joissain medioissa jopa ivaten, joten ne taisivat osua lähemmäksi kohteeseen kuin osataan aavistaakaan. Vielä masennusta suurempana uhkana näen elämisen rahallistumisen. Syyt miksi elämme jäävät hämärän peittoon ja tilalle tulee numeroita ja valuuttoja.

Olen usein kohkannut vaimolleni Nietzscheä mukaillen, että kirkot ovat varsinaisia käärmeenpesiä. Samaa voisin sanoa kauppaoppilaitoksista, kauppakorkeasta ja mitä niitä nyt onkaan. Kärjistäen sanottuna siellä on kahdenlaisia tyyppejä. Toiset ovat niitä, jotka eivät ole muualle päässeet tai joilla ei ole minkäänlaista syvempää ajatusta siitä, mitä haluavat elämällään tehdä. Toisilla on sairaalloinen fiksaatio rahaan ja bisnekseen. Voimme sanoa, että siellä samalla lailla häiriintyneet kerääntyvät yhteen

lauantai 10. joulukuuta 2011

Valelesbot liikkeellä


Luin paikallisesta körtti-sanomasta eli sanomalehti Pohjalaisesta uutisen, joka oli otsikoitu ”Valelesbot huijaavat kelalta rahaa”. Seurasin uutista sylttytehtaalle Yle Lahden uutissivuille. Tämä ”uutinen” on hyvä esimerkki uutisesta, jossa on lähes kaikki mahdollinen pielessä.

Uutisessa kerrotaan tilanteesta, jossa heterot naispuoliset kämppikset (kai sama koskee myös miespareja?) käyvät rekisteröimässä parisuhteen, jotta he saisivat opintotukea. Alle 20-vuotiailla sinkuilla nimittäin vanhempien tulot vaikuttavat vähentävästi siihen.

Ensinnäkin uutisessa puhutaan valelesboista monikossa ja siten, että tällainen toiminta olisi nykyään hyvinkin yleistä. Yle Lahden jutussa on haastateltu yhtä ”valeparia”, eikä siinä edes vihjata mihinkään tutkimukseen tai kartoitukseen, jossa määrää olisi laskettu.

Toiseksi kysyisin, että missä mielessä he huijaavat kelalta rahaa? Avioliittolaissa tai laissa rekisteröidystä parisuhteesta ei ole mainintaa, että naimisiin saisi mennä vain ja ainoastaan rakkaudesta. En löytänyt myöskään mitään konsummaatio-ehtoa. Jos rahan vuoksi naimisiin meneminen on kerran sallittua, niin tämän uutisen tapainen toiminta ei todellakaan ole huijaamista. Tuskin on tarpeen sekoittaa moraalia ja juridiikkaa? Niin sanotut rakkaus-avioliitothan ovat muutenkin historiallisesti varsin uusi ilmiö.

Kelalta sanotaan, että heiltä ei tulla tukien hakijoiden petipuuhia, toisin sanoen parisuhteen aitoutta, tutkimaan. Ilmeisesti sitäkin on toimittaja miettinyt. Täytyy vain kysyä, että mitä helvettiä nyt taas? 

perjantai 2. joulukuuta 2011

Joulutortut vaarassa - Karppaajien syy!


Nyt karppaajat ovat sitten pilanneet joulunkin hamstraamalla kaiken voin. Eikö heille mikään riitä? ”Kuinka he kehtaavat?” kuten 7v tyttäreni sanoi, kun naapurit kuuntelivat musiikkia liian kovaa. Onkohan tämä ensimmäinen kerta, kun jonkin tuotteen loppumisesta syytetään kuluttajaa eikä kauppaa tai tuottajaa? Niin ne ajat muuttuvat.

Karppaajia lyödään nyt sanallisesti joka suunnasta, eikä siinä mitään. Lyödään yhdessä. Hölmöjä on hyvä aina joskus huudattaa. Aika ahtaalle ovat karppaajat joutuneet. Sen voi päätellä siitä, miten epätoivoista retoriikkaa he käyttävät. Natsivertailut osoittavat, että aivan viimeisellä rintamalla mennään mitä tulee vakuuttamisen keinoihin. Viimeaikaisin kova kohu on noussut, kun itäisessä Suomessa on suunniteltu lasten huostaanottoja sillä perusteella, että lapset on kotonaan pakotettu karppaamaan, ja heidän kasvunsa on häiriintynyt sen johdosta. Samankaltainen tilanne olisi, jos vanhemmat juottaisivat lapselleen viinaa säännöllisesti epäterveellisin seurauksin. Siitä johtuva huostaanotto tuskin nostaisi yhtä äänekkäitä vastalauseita.

En ole lukenut, että olisi tehty tutkimuksia siitä, keitä karppaajat ovat. Tältä minusta näyttää, en sano, että näin olisi. Luulisin, että kyseessä on nykyajan keskiluokkainen, muodollisesti koulutettu ja hyvin taloudellisesti pärjäävä ihminen, joka on vähän eksyksissä. Jokin heitä jäytää, mutta he eivät pysty tai uskalla viedä syyn etsimistä sen lähteelle asti. Heiltä puuttuu tieteellinen lukutaito, mitä sinänsä ei tietenkään voi vaatia kaikilta. Heillä rajoittunut ymmärrys yhdistyy aggressiiviseen itsen korostamisen ja pätemisen tarpeeseen, jolloin jälki on surullista. Heille on myös ominaista liioiteltu minän korostaminen ja oman arjen pyhittäminen sosiaalisessa mediassa ja netin keskustelupalstoilla. Joukossa on myös lapsiperheitä, joissa on iduillaan jonkinlaista yhteiskuntakriittisyyttä. Yhteiskuntakriittisyys on hyvä harrastus. Sitä voikin harjoittaa ainakin seuraavaan jouluun asti.  

Karppaajilla näyttäisi olevan myös havaittavissa marttyyri-syndroomaa, mikä ei hämmästytä yhtään, kun ottaa huomion liikkeen uskonnollisen luonteen. Nythän heillä on jo sellaista retoriikkaa, jossa he samaistavat itsensä sinne aivan marttyyrisen arvoasteikon yläportaille. Ongelma onkin, että kuinka siitä voi enää parantaa?

Vielä hetki karppaajan päiväunista. Kuvitelkaa jos Barabbas olisi ollut karppaaja. Kuinka Pontius Pilatus olisi silloin valinnut?

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Uskotaan ja toivotaan - rakkaudesta rautalankaan


Tässä on hyvin mielenkiintoinen esimerkki siitä, miten uutisointi tieteellisistä tutkimuksista leviää ja vääristyy nettikeskusteluissa. Niillä hämärillä kujilla vastaan tulee diletantteja, sumeaa logiikkaa, tarkoitushakuisuutta ja kapasiteetin loppumista. Toivottavasti sitä raamattua edes luetaan vähän terävämmin.

Katsoin asiakseni kommentoida erästä ”sähköisellä kirkonmäellä” julkaistua blogikirjoitusta, jossa kirjoittaja kommentoi Turun yliopistossa tehtyä tutkimusta. Aiheena on kirkollisia piirejä aina niin kiinnostava homoseksuaalisuus. Blogitekstin kirjoittaja etenee siten, että hän kopioi valikoiden tutkimuksen tiedotetta, jonka jälkeen esittää siitä kaksi johtopäätöstä: 1) Nuorten joukossa homous kasvaa, ja 2) tämä kasvu johtuu sallivammasta ilmapiiristä.


Liitän alle ensin oman kommenttini, ja aivan viimeiseksi kopioin kyseisen tutkimuksen tiedotteen kokonaisuudessaan. Olisin kopioinut itse blogitekstinkin, mutta se poistettiin kaikkine kommentteineen hyvin pian sen jälkeen, kun olin siihen reagoinut.



Ottamatta kantaa itse homokeskusteluun, koen velvollisuudekseni puolustaa toisen tieteentekijän tutkimusta, ettei sitä tarkoitushakuisesti tai muusta syystä tulkita väärin. Todettakoon myös aluksi, että olen perheellinen heteromies. Tämä sen vuoksi, ettei minun tarvitse myöhemmin oikaista erilaisia ad hominem -virheargumentteja. Pitkä kommentti tulossa, mutta kannattaa lukea loppuun.

Ensinnäkin. Kun lainasit kyseisen tutkimuksen tiedotetta noinkin kattavasti, olisit voinut mainita siinä esitetyn vastauksen tutkimuksen varsinaiseen kysymykseen, joka sen otsikossa mainitaan. Eli tutkimustulos oli tämä:

"Tulokset osoittivat, että sekä lapsuuden sukupuolelle epätyypillinen käyttäytyminen että homoseksuaalisuus ennustivat masennus- ja ahdistusoireita aikuisiässä. Myös sukupuolelleen epätyypillisesti käyttäytyneet heteroseksuaaliset henkilöt oireilivat yhtä paljon kuin homoseksuaaliset henkilöt. Eräs selitys on se, että lapsuuden sukupuolelle epätyypillisen käyttäytymisen ajatellaan usein ennustavan homoseksuaalista suuntautumista ja nämä lapset kohtaavat tämän vuoksi kielteisiä reaktioita. Se, että myös sukupuolelleen epätyypillisesti käyttäytyneet heteroseksuaaliset henkilöt raportoivat enemmän oireita, tukee tätä oletusta".

Tuon pitäisi olla kaikkein huolestuttavin tulos tässä tutkimuksessa.

Geeneistä puhuttaessa sen sijaan jätit mainitsematta tämän varsin mielenkiintoisen kohdan: "Erään evoluutiopsykologisen teorian mukaan miehillä ja naisilla voi olla sama geeni, joka esimerkiksi voisi liittyä lisääntyneeseen kiinnostukseen miehiä kohtaan. Naisilla tämä geeni voisi lisätä jälkeläisten saantia, ja miehillä se johtaisi homoseksuaalisuuteen".

Sitten pääsemme varsinaiseen asiaan eli johtopäätöksiisi. Valitettavasti tämä tutkimusesittely, tai siinä annetut luvut, eivät millään tavoin tue niitä. Annoit kirjoituksesi lopussa meille kaksi johtopäätöstä: 1) Nuorten joukossa homous kasvaa, 2) tämä kasvu johtuu sallivammasta ilmapiiristä. Ilmeisesti tarkoitit väitteelläsi, että nuorten homojen määrä kasvaa etkä sitä, että yksilön homous lisääntyisi? Tutkimuksen luvuista ei voida päätellä, että homous olisi lisääntynyt tietyllä aikajanalla. Tutkimushan sanoo vain, että sallivampi asennoituminen lisää homoseksuaalisesta kiinnostuksesta raportointia. On siis täysin yhtä mahdollista, että homoseksuaalisuutta on suurin piirtein vakiomäärä maailmassa eri aikakausina. Ennen sitä vain ei ole uskallettu tunnustaa rangaistuksen pelossa. Kiinnostuksen lisääntyminenkään ei välttämättä johda siihen, että henkilöstä tulee homoseksuaali. Ja vielä. Esimerkiksi se, että 65% prosenttia naisista ei kategorisesti poissulje homoseksuaalista kanssakäymistä, ei tarkoita sitä, että 65% naisista olisi lesboja. Ainoa mitä tuosta luvusta voidaan varmuudella sanoa, on että 35% naisista ilmoittaa, ettei missään kuviteltavissa olevassa tapauksessa ryhtyisi homoseksuaaliseen kanssakäymiseen. 

Logiikka ei anna armoa.

Mitä kunnioittavimmin
Petri Ristimäki

Aikuisiän psykiatrisen oireilun yhteys lapsuuden sukupuolelle epätyypilliseen käyttäytymiseen 

PsM (Anna) Katarina Alangon väitöskirja psykologian alalta esitetään julkisesti tarkastettavaksi Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitoksella perjantaina 10.12.2010. 

Väitöskirjan otsikkona on: Childhood Gender Atypical Behavior and Adult Same-Sex Sexuality - Genetic and Environmental Influences and Associations with Recalled Parent-Child Relationships and Current Psychiatric Symptoms. 

Tutkijaryhmä Åbo Akademissa tutki homoseksuaalisuuden ja lapsuuden sukupuolelle epätyypillisen käyttäytymisen yhteyttä aikuisiän psykiatriseen oireiluun. Tulokset osoittivat, että sekä lapsuuden sukupuolelle epätyypillinen käyttäytyminen että homoseksuaalisuus ennustivat masennus- ja ahdistusoireita aikuisiässä. Myös sukupuolelleen epätyypillisesti käyttäytyneet heteroseksuaaliset henkilöt oireilivat yhtä paljon kuin homoseksuaaliset henkilöt. Eräs selitys on se, että lapsuuden sukupuolelle epätyypillisen käyttäytymisen ajatellaan usein ennustavan homoseksuaalista suuntautumista ja nämä lapset kohtaavat tämän vuoksi kielteisiä reaktioita. Se, että myös sukupuolelleen epätyypillisesti käyttäytyneet heteroseksuaaliset henkilöt raportoivat enemmän oireita, tukee tätä oletusta. 

Tutkimus kartoitti myös homoseksuaalisuuden periytyvyyttä. Perinnölliset tekijät selittivät noin 50 % homoseksuaalisuuden syistä. Mitä luultavimmin ei ole olemassa yksittäistä "homogeeniä", vaan monien eri geenien keskinäinen vuorovaikutus yhdessä ympäristötekijöiden kanssa vaikuttavat seksualiseen suuntautumiseen. Erään evoluutiopsykologisen teorian mukaan miehillä ja naisilla voi olla sama geeni, joka esimerkiksi voisi liittyä lisääntyneeseen kiinnostukseen miehiä kohtaan. Naisilla tämä geeni voisi lisätä jälkeläisten saantia, ja miehillä se johtaisi homoseksuaalisuuteen. 

Kyseisen tutkimuksen tuloksissa näkyy myös, miten erilaiset homoseksuaalisuuden määritelmät voivat vaikuttaa tuloksiin. Seksuaalisesta käytöksestä samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa raportoi noin 3% miehistä ja 1% naisista. Seksuaalista kiinnostusta samaa sukupuolta olevaan henkilöön raportoi 5-10% miehistä ja 7-25% naisista. Nuoremmat osallistujat raportoivat enemmän kiinnostusta, mikä viittaa kohortin vaikutukseen, eli sallivampi suhtautuminen lisää homoseksuaalisen kiinnostuksen raportointia. 34% miehistä ja 65% naisista ei pitänyt seksuaalista vuorovaikutusta samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa oikeissa olosuhteissa täysin poissuljettuna. 

Kyseisen tutkimuksen ensimmäiseen osaan osallistui lähes 4000 (ikä 33-43 vuotta) ja toiseen osaan yli 10 000 (ikä 18-32 vuotta) suomalaista kaksosta ja heidän sisarustaan. Kyselylomakkeiden avulla kartoitettiin monia seksuaalisuuteen liittyviä teemoja, joista esimerkkejä ovat lapsuuden suhde vanhempiin ja muistikuva omasta sukupuolittuneesta käyttäytymisestä. 


Katarina Alanko väittelee tohtoriksi perjantaina 10.12.2010 klo 10 osoitteessa auditorio Armfelt, Arken, Tehtaankatu 2, Turku. 
Vastaväittäjänä toimii professori Morten Firsch, Statens Seruminstitut, Tanska ja kustoksena professori Pekka Santtila,Åbo Akademi. 

Katarina Alanko on syntynyt 24.6.1976 Turussa. Hän suoritti ylioppilastutkinnon 1995 Katedralskolan i Åbossa ja PsM-tutkinnon 2002 Åbo Akademissa 

torstai 24. marraskuuta 2011

MitroGate


Oli hauskaa seurata aamu-television (ylen aamu-tv:ta, ei kolmosen ostos-tv:ta) juttua isä Mitron ahdistelukohusta. Kuvamateriaalina näytettiin kuvia, joissa isä Mitro viettää suvun kesken pitoja, viini virtaa, ja pöytään kannetaan selkä vääränä rapuja. Hyvin näytti ravunlihan imeminen sujuvan. Onhan sitä harjoiteltukin, kun on köyhän kansan selkäydinnesteitä imetty kuiviin. Yhdessä haastattelupätkässä Mitrolla oli paita auki melkein napaan asti. Ehkä vähän turhan osoittelevaa, mutta tehokasta. Uskomme vähemmälläkin, että isä Mitro on Silenoksen jälkeläisiä.

Isä Mitro sai yllättävältä taholta tukea, kun Kokoomuksen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola malttoi lähteä kampaamolta ottamaan osaa keskusteluun. Tässä Iltalehden uutisesta suora lainaus Korholalta: ”Miksi meillä niin helposti lyödään ja häpäistään niitä, jotka yrittävät parastaan?” Onko naisten ahdistelu siis parasta, mihin isä Mitro pystyy? Lisäksi Korhola uskottelee, että häirintä on tapahtunut näiden n.20 kokijan pään sisällä. Onhan se tietysti parempi, että edes jotain tapahtuu pään sisällä. Ei ihme, että Kokoomus on piilottanut Korholan Brysseliin.

Isä Mitro ja Eija-Riitta Korhola olisivatkin varmasti ihanteellinen pari palaveeraamaan yhdessä. Mitro voisi sydämensä kyllyydestä lääppiä ja puhua rivoja. Korhola voisi huudahdella iloisesti, että ”Oletpas sie eloisa karjalainen!”.