Mihin itsenäisyyttämme käytetään?

Itsenäisyyspäivän kunniaksi on tarpeen lyhyesti palata vuoteen 1917 ja tapahtumiin, jotka johtivat Suomen itsenäistymiseen Venäjästä. Kokemukseni perusteella ns. tavallisella kansalaisella on sangen erikoisia käsityksiä niistä tapahtumista. Onpa 1918 sisällissotaa kutsuttu valkoisten propagandassa ”vapaussodaksi”.

Venäjän vallankumouksen ja keisarivallan kaatumisen jälkeen Suomessa ajateltiin, että aika voisi olla kypsä Venäjästä irti pääsemiseen. Suomen poliittisessa kentässä itsenäisyysjulistusta ehdottivat sosiaalidemokraatit eli vasen puoli. Porvaristo ja oikeisto vastustivat itsenäisyyttä, koska se ei halunnut neuvotella Venäjällä vallassa olevien Bolsevikkien kanssa. Se halusi tunnustuksen itsenäisyydelle lännestä.

Vuoden 1917 alkupuolella Venäjän väliaikainen hallitus suhtautui kielteisesti Suomen itsenäistymiseen, koska halusi, että heidän oma perustuslain muodostamiseen tähtäävä kokous alkaisi. Myöhemmin saman vuoden aikana porvarillinen puoli käänsi kelkkansa Suomen itsenäistymisen suhteen sillä ehdolla, että tunnustus haetaan lännestä. Porvarien kanta voitti eduskunnassa, mutta läntiset vallat eivät halunneet astua Venäjän varpaille tässä asiassa ja pidättyivät tunnustamasta Suomea.

Joulukuussa Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden Leninin johdolla. Näin ollen sisällissodassa oli kyse Suomen sisäisestä valtataistelusta, vaikka punaiset saivat pyrkimyksiinsä sotilaallista tukea Venäjältä. Huomionarvoista on myös, että valkoisella Suomella oli vielä 1918 sodan aikana aikeena tehdä Suomesta Monarkia. He olisivat halunneet raahata Saksasta Hessenin prinssin kuninkaaksi.

Tiivistetysti: Suomi ei saanut itsenäisyyttään sotimalla, mutta säilytti sen 20 vuotta myöhemmin sodalla.

Se historiasta. Satuin eilen kuulemaan televisiosta lyhyen pätkän, jossa tutkija puhui Suomen itsenäisyyden kulttisymboleista ja siitä, miten tietyt ryhmät ovat omineet itselleen. Toisin sanoen he haluavat sanoa, että heidän isänmaallisuutensa on sitä oikeaa. Näitä ryhmiä ovat äärioikeisto, erilaiset rasistiset piirit ja niihin tukeutuva poliittinen eliitti, lähinnä perussuomalaiset. Minulle on aika selvää, että itsenäisyys on heille ensisijaisesti keppihevonen, jolla he edistävät vihan ja katkeruuden evankeliumiaan tai valtapyrkimyksiään.

Tänään tulee mietittyä omaa isänmaallisuuttaan. Olen kokenut sen vieraaksi johtuen juuri militarismista, uhosta ja latentista väkivallasta. Myös kaikki lippujen ja viirien heiluttelu sekä isänmaallisuudeksi verhotut teatteriesitykset ovat minulle vieraita. Minulle isänmaallisuus on kriittisyyttä ja rakkautta maahan, vaikka ei useinkaan kulttuuriimme tai kanssaihmisiin.